[yle.fi]

/../
Älkää te ostako virolaista viinaa
sitä kun juo, niin kohmelo piinaa.
Virolainen se pettää,
virkkuna saippuavettä.
Raittiusvalvojat nuuskii ja tonkii,
Suomenlahdella uistaa ja onkii,
heittävät pitkää siimaa,
näin etsivät kanisteriviinaa.
/../



_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Lauri Õunapuu
lauri[ät]metsatoll.ee
+372 56155559
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Oho!

Järva Teataja (1926-1944), nr. 117, 6 oktoober 1937


Piiritust on kolme seltsi eesti piiritus, soome piiritus ia merepiiritus.

Sellest wiimasest tehakse meile kohwiga grokki ja maitse järele wõiks merepiiritus küll pärit olla Saksamaalt.

Siis lööwad soomlased lahti laulu, mille refrään kõlab umbes:

„Äla sinä usko wirolainen pettä hän myy pirtun kanssa saipukiwi wettä..." Wõi tõlkes ära usu eestlast, ta müüb piiritust, mis segatud seebikiwi meega. „Aga teie wiin on ikka see kõige parem," lohutab soomlane laulu peale. „Asuniku" kael mälgubnea iga „sobra" taskust. Poest sadama juures saab osta õlut. Aga wanasti, kui asus rannal meel kõrts, on siin joodud wiina toobiga ja käinud wahel kõmad taplused. „Jõel ei olnud silda peal" räägib talutaat. „Kõik laadalised pidid rannast ära minnes sõitma koormatega läbi käreda jõe. Sügisel oli manasti jões mett rohkem kui nüüd ja tee käis läbi kiwirägastiku wahelt. Laaöatujus mehed kihutasid wahel täie hooga jõkke. Wankreid läks wahel kiwide mastu ümber ja silke ja silgutünne ujus mere poole tagasi. Mõnel mehel pudenes sõidul halwa tee tõttu silguweerandikul põhi alt ära ja teele jäi järel wankriwahelt pudenenud silgurida." Kui kuulad neid jutte, siis leiad hoopis midagi muud, mis tawalisel laadal. Siin tuntakse teineteise perekondi, muresid ja rõõme. Kõneldakse Jumalast, koolist ja sellest, et meri ei anna randlasele ega põld talumehelegi kergelt midagi. „Sinul on must magu ja minul sinine," ütleb soomlane. „Aga sinu elu pole siiski ohus."

Jänkimees.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Lauri Õunapuu
lauri[ät]metsatoll.ee
+372 56155559
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Evald Tammlaan (kasutas pesudonüümi Jänkimees; 15. veebruar 1904 Vihula vald – 17. märts 1945 Stutthof Saksa Riik) [et.wikipedia.org]

Esimesed teated Eesti linnades tegutsenud kõrtsidest pärinevad 13. sajandist, maapiirkondades mainitakse neid alates 15. sajandist. Erakordselt tihe kõrtside võrk kujunes Eestis välja Vene impeeriumi ajal. Kui Rootsi aja lõpul oli siin ligikaudu 1000 kõrtsi, siis pärast seda kui 18. sajandi lõpul said Balti mõisnikud õiguse piiramatult piiritust-viina toota ning avanes põhjatu Venemaa turg, kasvas kõrtside arv hüppeliselt. 18. sajandi lõpul ja 19. sajandi algul ei ehitatud Eestis viinast saadud rikkuse abil mitte üksnes uhkeid mõisakomplekse, vaid püstitati ka hulgaliselt kõrtsihooneid, millest osa olid tõeliselt esinduslikud.

[arvamus.postimees.ee]

..kuna soome sõnad olevat "kaduma läinud", lisan siia headele küsijatele mõned ülesmärgitud:

Älkää te ostako virolaista viinaa
sitä kun juopi niin pohmelo piinaa
virolainen pettää
myypi pirtuna saipuavettä

Vaan tämä saapi ihmiset iloiseksi,
laihankin satakiloiseksi
ja nuorentaa vanhemmankin
ja tanssimaan saa vaikka tankin

Virolainen viina se vihastuttaa
mut' kotimainen kaikkia ihastuttaa
Älkää te ostako virolaista viinaa
sitä ei voi verratakaan kotimaan viinaan!

***
Tuotetta tämä on korpia-tehtaan
tavaraa on hyvää, jota kaupata kehtaa
kaikille juomareille
ja itse tuomareille

Älkää te ostako virolaista viinaa
sitä kun nyt juo niin se kohtalo piinaa
ja se markan arvoa nostaa
kun kotimaista viinaa ostaa

Raittius-valvojat nuuskii ja tonkii
Suomenlahdella uistaa ja onkii
vetävät pitkääsiimaa,
näin etsivät kanisteriviinaa

Kaikesta tuosta on turhaa vaivaa,
kuusen alta kun lekkerin kaivaa
säästyypi turha juoksu
ainetta hienon tuoksun

Viina saa ihmisen iloiseksi,
laihankin sata-kiloiseksi
pistääpi vanhaan malliin
saa tanssiin ja vaikka ralliin

***
Olkaapa nyt hetkisen hiljaa.
Seuraava laulu käsittelee kotimaista viljaa.
Suosittelen sitä kaikillen viinan maistajillen
vaikkapa hengen haistajillenkin.

Tuotetta tämä on korpitehtaan.
Tavaraa on hyvää, kyllä kaupata kehtaa
kaikille juomareille,
vaik' itsetuomareille.

Älkää te ostako virolaista viinaa
sitä kun juo, niin kohmelo piinaa.
Virolainen se pettää,
on virkkuna saippuavettä.

Raittiusvalvojat nuuskii ja tonkii,
Suomenlahdella uistaa ja onkii,
heittävät pitkää siimaa,
näin etsivät kanisteriviinaa.

Kaikessa tuoss on turhaa vaivaa,
ei auta kuin lekkeri kaivaa.
Säästyypi turha juoksu,
maineessa hieno tuoksu.

Tämä saa ihmisen iloiseksi,
laihankin satakiloiseksi.
Pistääpi vanhan mallin,
saa tanssitkin vaikka talliin.

Voipa niitä päiviä, kun sain baarissa kallistaa.... viinaa.
No, niinhän se oli kuin maitova.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Lauri Õunapuu
lauri[ät]metsatoll.ee
+372 56155559
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _